Learning case library
Yritys Caset oppimisen tueksi
Selaa caseja, valitse sopivat tehtävät ja jaa ne linkkinä tai upotuksena omaan oppimisympäristöösi.
casea valmiina
tehtävää julkaistu
Caset
Excelence Solutions
Konsultointi ja data-analytiikka, asiantuntijapalvelut ja konsultaatio.
Finnish Timber Oy
Ekologiset hirsirakennukset ja työmaaprosessit, projektiliiketoiminta.
Scandinavian Design
Korkealaatuisten, ajattomien design-huonekalujen maahantuonti ja myynti – pohjoismaista estetiikkaa ja kestävyyttä.
Case
Marine Craft
|
Navigate |
Share content |
Case
Marine Craft
Räätälöidyt moottoriveneet, projektitoimitus, valmistavateollisuus.
Johdanto
Marine Craft on erikoistunut räätälöityjen luksusveneiden valmistukseen ja myyntiin. Yhtiö on saavuttanut merkittävän liikevaihdon, joka on 87 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 270 henkilöä. Keskiössä on yhtiön sitoutumisen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen, sillä jokainen vene suunnitellaan ja valmistetaan tarkasti asiakkaan toiveiden mukaan.
Yhtiö yhdistää perinteisen käsityötaidon moderniin teknologiaan, mikä mahdollistaa ainutlaatuisten ja innovatiivisten veneiden luomisen. Marine Craftin asiakaskunta koostuu vaativista veneilijöistä, jotka arvostavat korkeaa laatua ja yksilöllistä palvelua.
- Liikevaihto: 87 miljoonaa euroa
- Työntekijöitä: noin 300
- Erikoistuminen: Räätälöidyt luksusveneet
Liiketoiminta-arkkitehtuuri
Arvolupaus
Marine Craftin arvolupaus perustuu ainutlaatuiseen yhdistelmään korkeaa laatua, asiakaskohtaisia ratkaisuja ja innovatiivista teknologiaa. Yhtiö sitoutuu tarjoamaan asiakkailleen räätälöityjä luksusveneitä, jotka vastaavat tarkasti heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Tämä arvolupaus näkyy kaikessa toiminnassa, aina suunnittelusta valmistukseen ja asiakaspalveluun saakka.
- Korkea laatu: Jokainen vene valmistetaan huolellisesti käyttäen parhaita materiaaleja ja perinteisiä käsityötaitoja.
- Asiakaslähtöisyys: Asiakkaat voivat vaikuttaa veneidensä suunnitteluun, mikä takaa ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen lopputuloksen.
- Innovatiivisuus: Yhtiö hyödyntää modernia teknologiaa, joka mahdollistaa innovatiivisten ja toiminnallisten ratkaisujen toteuttamisen.
Marine Craftin asiakaskunta koostuu vaativista veneilijöistä, jotka arvostavat yksilöllistä palvelua ja korkeaa laatua, ja yhtiö pyrkii ylittämään heidän odotuksensa jokaisessa projektissa.
Strategia
Marine Craftin strategia perustuu vahvaan sitoutumiseen laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Yhtiön missio on tarjota asiakkailleen ainutlaatuisia ja räätälöityjä luksusveneitä, jotka ylittävät heidän odotuksensa. Visio on olla maailman johtava luksusvenevalmistaja, joka yhdistää perinteisen käsityötaidon ja modernin teknologian.
Strategiset tavoitteet:
- 1. Kehittää jatkuvasti tuotantoprosesseja ja hyödyntää uusinta teknologiaa laadun parantamiseksi.
- 2. Laajentaa asiakaskuntaa kansainvälisesti ja vahvistaa brändin näkyvyyttä uusilla markkinoilla.
- 3. Vahvistaa asiakaspalvelua ja asiakaskokemusta, jotta asiakastyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.
- 4. Investoida kestävään kehitykseen ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, mikä tukee yhtiön vastuullista liiketoimintaa.
Liikeidea 7p
Marine Craftin liikeidea perustuu 7P-malliin, joka kattaa tuote-, hinta-, paikka-, promootio-, prosessi-, henkilö- ja fyysiset todisteet. Tämä malli auttaa ymmärtämään, miten yritys erottuu kilpailijoistaan ja luo arvoa asiakkailleen.
- Tuote: Marine Craft valmistaa räätälöityjä luksusveneitä, jotka yhdistävät perinteisen käsityötaidon ja modernin teknologian. Jokainen vene suunnitellaan asiakkaan toiveiden mukaan, mikä takaa ainutlaatuisen lopputuloksen.
- Hinta: Tuotteiden hinnoittelu heijastaa niiden korkeaa laatua ja ainutlaatuisuutta. Marine Craftin luksusveneet sijoittuvat premium-segmenttiin, mikä houkuttelee vaativia asiakkaita.
- Paikka: Yritys myy veneitään sekä suoraan asiakkaille että valikoiduille jälleenmyyjille kansainvälisesti. Marine Craftin brändi on vahvasti läsnä luksusvenemarkkinoilla.
- Promootio: Markkinointi keskittyy asiakaskokemuksen ja laadun korostamiseen. Yritys hyödyntää sosiaalista mediaa, messuja ja asiakastapahtumia brändin näkyvyyden lisäämiseksi.
- Prosessi: Marine Craftin tuotantoprosessi on huolellisesti suunniteltu, mikä takaa korkean laadun ja asiakastyytyväisyyden. Innovatiiviset teknologiat tehostavat valmistusta ja parantavat lopputuotteen laatua.
- Henkilö: Yrityksen henkilöstö on asiantuntevaa ja sitoutunutta, mikä takaa erinomaisen asiakaspalvelun. Jokainen työntekijä ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja pyrkii ylittämään heidän odotuksensa.
- Fyysiset todisteet: Marine Craftin veneet ovat fyysisiä todisteita yrityksen laadusta ja asiakaskohtaisista ratkaisuista. Asiakkaat voivat nähdä ja kokea veneet ennen ostopäätöstä, mikä vahvistaa luottamusta brändiin.
Yhteenvetona, Marine Craftin liikeidea perustuu vahvaan asiakaskeskeisyyteen, laatuun ja innovatiivisiin ratkaisuihin, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon vaativille veneilijöille.
Asiakassegmentit
Marine Craftin asiakassegmentit koostuvat vaativista veneilijöistä, jotka arvostavat korkeaa laatua ja yksilöllistä palvelua. Yhtiö palvelee useita asiakasryhmiä, joihin kuuluvat:
- Yksityiset veneilijät: Luksusveneitä etsivät asiakkaat, jotka haluavat räätälöityjä ratkaisuja ja henkilökohtaista palvelua.
- Yritysasiakkaat: Yritykset, jotka hankkivat veneitä esimerkiksi liiketoimintatarkoituksiin tai asiakaspalvelun parantamiseksi.
- Venevuokraamot: Yritykset, jotka tarjoavat luksusveneitä vuokralle asiakkailleen ja tarvitsevat korkealaatuisia ja houkuttelevia vaihtoehtoja.
- Veneilyseurat ja -yhteisöt: Organisaatiot, jotka etsivät veneitä jäsenistölleen tai tapahtumien järjestämiseen.
Marine Craftin asiakaskunta on sitoutunut laatuun ja innovatiivisiin ratkaisuihin, ja yhtiö pyrkii ylittämään heidän odotuksensa jokaisessa projektissa.
Kanavat
Marine Craftin markkinointi, myynti ja asiakaspalvelukanavat ovat keskeisiä tekijöitä yhtiön menestyksessä räätälöityjen luksusveneiden valmistajana. Näiden kanavien avulla yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen ainutlaatuisia ja korkealaatuisia veneitä, jotka vastaavat tarkasti heidän toiveitaan.
- Markkinointi: Marine Craft hyödyntää monipuolisia markkinointikanavia, kuten sosiaalista mediaa, messuja ja asiakastapahtumia, brändin näkyvyyden lisäämiseksi. Markkinoinnissa korostuu asiakaskokemus ja laatu, mikä houkuttelee vaativia veneilijöitä.
- Myynti: Yhtiö myy veneitään suoraan asiakkaille sekä valikoiduille jälleenmyyjille kansainvälisesti. Marine Craftin myyntistrategia perustuu henkilökohtaiseen palveluun ja asiakaskohtaisten ratkaisujen tarjoamiseen, mikä varmistaa asiakastyytyväisyyden.
- Asiakaspalvelu: Marine Craftin asiakaspalvelu on asiantuntevaa ja sitoutunutta. Jokainen työntekijä ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja pyrkii ylittämään heidän odotuksensa. Yhtiö panostaa asiakaskokemukseen, mikä vahvistaa asiakassuhteita ja lisää asiakastyytyväisyyttä.
Nämä kanavat yhdessä tukevat Marine Craftin arvolupausta ja strategisia tavoitteita, varmistaen, että asiakkaille tarjotaan ensiluokkaisia tuotteita ja palveluita.
Asiakassuhteet
Marine Craftin asiakassuhteiden hallinta perustuu vahvaan asiakaskeskeisyyteen ja henkilökohtaiseen palveluun. Yhtiö ymmärtää, että asiakastyytyväisyys on avain menestykseen, ja siksi se panostaa asiakaskokemukseen kaikilla tasoilla. Asiakassuhteet rakennetaan luottamuksen ja avoimen kommunikaation varaan, mikä mahdollistaa räätälöityjen luksusveneiden suunnittelun ja valmistuksen asiakkaiden toiveiden mukaan.
Asiakassuhteiden hallinta sisältää seuraavat keskeiset elementit:
- Henkilökohtainen palvelu: Jokainen asiakas saa henkilökohtaista palvelua, joka perustuu heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa.
- Asiakaslähtöinen suunnittelu: Asiakkaat voivat osallistua veneidensä suunnitteluprosessiin, mikä takaa ainutlaatuisen lopputuloksen.
- Avoin kommunikaatio: Marine Craft ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaidensa kanssa, mikä auttaa ymmärtämään heidän tarpeitaan ja odotuksiaan.
- Asiakaspalvelu: Yhtiön asiakaspalvelu on asiantuntevaa ja sitoutunutta, ja se pyrkii ylittämään asiakkaiden odotukset jokaisessa vaiheessa.
- Palautteen hyödyntäminen: Asiakaspalautetta kerätään aktiivisesti ja sitä käytetään palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä.
Marine Craftin asiakassuhteet eivät pääty myyntiin, vaan ne jatkuvat myös veneen käytön aikana, jolloin yhtiö tarjoaa tukea ja huoltopalveluja varmistaakseen, että asiakkaat ovat tyytyväisiä hankintaansa pitkällä aikavälillä.
Ekosysteemi
Marine Craft toimii dynaamisessa ekosysteemissä, joka koostuu monista eri toimijoista ja resursseista. Yhtiön menestys perustuu vahvaan yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa, mikä mahdollistaa ainutlaatuisten ja räätälöityjen luksusveneiden valmistuksen.
Ekosysteemiin kuuluvat:
- Toimittajat: Marine Craftin tuotannossa hyödynnetään korkealaatuisia materiaaleja, jotka hankitaan luotettavilta toimittajilta. Tämä varmistaa veneiden korkean laadun ja kestävyyden.
- Jälleenmyyjät: Yhtiö myy veneitään sekä suoraan asiakkaille että valikoiduille jälleenmyyjille, mikä laajentaa sen markkinoita kansainvälisesti.
- Asiakkaat: Marine Craftin asiakaskunta koostuu vaativista veneilijöistä, jotka arvostavat korkeaa laatua ja yksilöllistä palvelua. Asiakkaat osallistuvat aktiivisesti suunnitteluprosessiin, mikä tekee jokaisesta veneestä ainutlaatuisen.
- Yhteistyökumppanit: Yhtiö tekee yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, kuten suunnittelijoiden ja insinöörien, jotka tuovat innovatiivisia ratkaisuja ja parantavat tuotantoprosesseja.
- Veneilyseurat ja -yhteisöt: Marine Craftin veneet palvelevat myös veneilyseuroja ja -yhteisöjä, jotka etsivät korkealaatuisia vaihtoehtoja jäsenistölleen.
Marine Craftin ekosysteemi on keskeinen tekijä yhtiön strategisessa kasvussa ja asiakastyytyväisyyden ylläpitämisessä. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa mahdollistaa jatkuvan kehityksen ja innovaatioiden hyödyntämisen, mikä tukee yhtiön tavoitetta olla maailman johtava luksusvenevalmistaja.
Kumppanit
Marine Craftin menestys perustuu vahvaan kumppanuusverkostoon, joka kattaa useita keskeisiä toimijoita. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, mikä mahdollistaa ainutlaatuisten ja räätälöityjen luksusveneiden valmistuksen. Tärkeimmät kumppanit ovat:
- Toimittajat: Luotettavat toimittajat tarjoavat korkealaatuisia materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä veneiden valmistuksessa.
- Jälleenmyyjät: Valikoidut jälleenmyyjät auttavat laajentamaan Marine Craftin markkinoita kansainvälisesti, tavoittaen uusia asiakkaita.
- Suunnittelijat ja insinöörit: Yhteistyö asiantuntijoiden kanssa tuo innovatiivisia ratkaisuja ja parantaa tuotantoprosesseja, mikä takaa veneiden korkean laadun.
- Veneilyseurat ja -yhteisöt: Marine Craftin veneet palvelevat myös veneilyseuroja, jotka etsivät korkealaatuisia vaihtoehtoja jäsenistölleen.
Nämä kumppanit ovat keskeisiä Marine Craftin strategisessa kasvussa ja asiakastyytyväisyyden ylläpitämisessä, mahdollistaen jatkuvan kehityksen ja innovaatioiden hyödyntämisen.
Tehtävät
| Kohderyhmä | Yläkategoria | Alakategoria | Tehtävä |
|---|---|---|---|
| AMK | Liiketoiminta | Liikeidea | Arvolupauksen muotoilu |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Asiakasymmärrys | Asiakaspalautteen kerääminen |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Asiakasymmärrys | Asiakaspolun kuvaus |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen | Budjetin karkea jako |
| AMK | Taloushallinto | Johdonlaskentatoimi | Budjetointiharjoitus |
| AMK | Digitalisaatio | Tietojärjestelmät | Case-yrityksen järjestelmäkartta |
| AMK | Taloushallinto | Data-analytiikka | Dashboard-konseptin luonnos |
| AMK | Taloushallinto | Data-analytiikka | Datalaadun haasteet |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Vastuullinen markkinointi | Eettiset linjaukset markkinoinnille |
| AMK | Liiketoiminta | Liikeidea | Erottuvuuden analyysi |
| AMK | Johtaminen | Vastuullinen johtaminen | ESG-tavoitteiden asettaminen |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Vastuullinen markkinointi | Greenwashing-riskien arviointi |
| AMK | Johtaminen | Henkilöstöjohtaminen | Henkilöstöstrategian luonnos |
| AMK | Digitalisaatio | Tietojärjestelmät | Integrointitarpeiden tunnistaminen |
| AMK | Taloushallinto | Rahoitus | Investointilaskelma |
| AMK | Digitalisaatio | Tietojärjestelmät | Järjestelmäuudistuksen riskianalyysi |
| AMK | Digitalisaatio | Digitaaliset palvelukanavat | Kanavastrategian kehitysehdotukset |
| AMK | Taloushallinto | Johdonlaskentatoimi | Kannattavuusvertailu |
| AMK | Liiketoiminta | Yritystoiminta | Kasvusuunnitelman pääkohdat |
| AMK | Liiketoiminta | Yritystoiminta | Kumppanit ja verkostot |
| AMK | Taloushallinto | Johdonlaskentatoimi | Kustannuslaskentamalli |
| AMK | Liiketoiminta | Liikeidea | Liikeidean kehittäminen |
| AMK | Liiketoiminta | Liikeidea | Liikeidean ytimen tiivistys |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen | Markkinoinnin organisointi |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen | Markkinoinnin tavoitteet ja mittarit |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen | Markkinointisuunnitelman runko |
| AMK | Digitalisaatio | Digitaaliset palvelukanavat | Mittarit digitaalisten kanavien seurantaan |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Integroitumarkkinointiviestintä | Monikanavainen kampanjaehdotus |
| AMK | Johtaminen | Muutosjohtaminen | Muutoksen onnistumisen mittarit |
| AMK | Johtaminen | Muutosjohtaminen | Muutostilanteen kuvaus |
| AMK | Johtaminen | Muutosjohtaminen | Muutosviestintäsuunnitelma |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Myynnin suunnittelu ja johtaminen | Myyntiorganisaation roolit |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Myynnin suunnittelu ja johtaminen | Myyntiprosessin vaiheet |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Myynnin suunnittelu ja johtaminen | Myyntitavoitteiden asettaminen |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Myynnin suunnittelu ja johtaminen | Myyntiä tukevat työkalut ja data |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Integroitumarkkinointiviestintä | Nykyisen viestinnän kanavakartta |
| AMK | Johtaminen | Henkilöstöjohtaminen | Osaamisen kehittämissuunnitelma |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Asiakasymmärrys | Ostopersonan rakentaminen |
| AMK | Johtaminen | Henkilöstöjohtaminen | Palkitsemisen ja motivoinnin malli |
| AMK | Liiketoiminta | Liiketoiminta-arkkitehtuurit | Prosessikartan laatiminen |
| AMK | Liiketoiminta | Liiketoiminta-arkkitehtuurit | Pullonkaulojen tunnistaminen |
| AMK | Liiketoiminta | Yritystoiminta | Riskien kartoitus |
| AMK | Johtaminen | Muutosjohtaminen | Sidosryhmien analyysi muutoksessa |
| AMK | Johtaminen | Vastuullinen johtaminen | Sidosryhmien odotusten analyysi |
| AMK | Taloushallinto | Johdonlaskentatoimi | Skenaariolaskelma |
| AMK | Johtaminen | Strateginen johtaminen | Strategian jalkautussuunnitelma |
| AMK | Johtaminen | Strateginen johtaminen | Strateginen SWOT-analyysi |
| AMK | Johtaminen | Strateginen johtaminen | Strategisten vaihtoehtojen vertailu |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Asiakasymmärrys | Tarpeiden ja hyötyjen kartoitus |
| AMK | Liiketoiminta | Liiketoiminta-arkkitehtuurit | Tavoitearkkitehtuurin suuntaviivat |
| AMK | Johtaminen | Strateginen johtaminen | Tavoitteet ja mittarit |
| AMK | Liiketoiminta | Liiketoiminta-arkkitehtuurit | Toimintalogiikan kuvaus |
| AMK | Taloushallinto | Data-analytiikka | Tunnuslukujen valinta |
| AMK | Johtaminen | Henkilöstöjohtaminen | Työhyvinvoinnin haasteen analyysi |
| AMK | Digitalisaatio | Digitaaliset palvelukanavat | Uuden digitaalisen palvelupolun suunnittelu |
| AMK | Digitalisaatio | Tietojärjestelmät | Uuden järjestelmän hankintatarve |
| AMK | Johtaminen | Vastuullinen johtaminen | Vastuullisuuden osa-alueiden kartoitus |
| AMK | Johtaminen | Vastuullinen johtaminen | Vastuullisuudesta viestiminen |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Vastuullinen markkinointi | Vastuullisuuskampanjan suunnittelu |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Vastuullinen markkinointi | Vastuullisuusteemat markkinoinnissa |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Integroitumarkkinointiviestintä | Viestintäkalenterin luonnos |
| AMK | Markkinointi ja myynti | Integroitumarkkinointiviestintä | Ydinviestin sovittaminen kanaviin |
| AMK | Liiketoiminta | Yritystoiminta | Yritysrakenteen ja yritysmuodon analyysi |
Tehtävät kohderyhmän ja teeman mukaan
AMK
AMK opiskelijoille kohdistetut tehtävänannot.
-
Mittarit digitaalisten kanavien seurantaan
Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yrityksen digikanaville viisi keskeistä mittaria ja perustelee, miksi juuri nämä mittarit ovat tärkeitä. Opiskelija pohtii, miten mittareita seurataan käytännössä ja millaisia toimenpiteitä yrityksen tulisi tehdä, jos tulokset ovat hyviä tai heikkoja. Tavoitteena on ymmärtää, miten digikanavien mittaaminen tukee päätöksentekoa, asiakaskokemuksen kehittämistä ja myyntiä.
-
Kanavastrategian kehitysehdotukset
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen digitaalisia kanavia ja pohtii, miten niitä voisi kehittää. Opiskelija valitsee case-kuvauksen pohjalta tärkeimmät kanavat ja ehdottaa niihin kolme konkreettista kehitystoimea, kuten uuden kanavan käyttöönottoa, sisältöjen parantamista tai automaation lisäämistä. Jokainen ehdotus perustellaan sen mukaan, miten se parantaa asiakaskokemusta tai tukee myyntiä.
-
Uuden digitaalisen palvelupolun suunnittelu
Tässä tehtävässä opiskelija rakentaa itse case-yrityksen palvelupolun case-kuvauksen pohjalta. Ensin hän pohtii, millainen tyypillisen asiakkaan palvelupolku voisi olla ja missä kohdissa siinä on haasteita. Sen jälkeen opiskelija suunnittelee uuden, digitaalisia kanavia hyödyntävän palvelupolun, joka tekee asiakkaan matkasta sujuvamman ja tukee paremmin case-yrityksen liiketoimintaa.
-
Digitaalisten palvelukanavien ideointi
Tässä tehtävässä pääset syventymään valitun case-yrityksen digitaalisiin palvelukanaviin. Tehtäväsi on ideoida ja analysoida, miten yrityksen asiakkaat käyttävät sen verkkosivustoja, sosiaalista mediaa, verkkokauppaa ja muita digitaalisia kanavia.
-
Järjestelmäuudistuksen riskianalyysi
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen järjestelmäuudistusta riskien näkökulmasta. Hän tunnistaa teknisiä, taloudellisia ja henkilöstöön liittyviä riskejä, ryhmittelee ne ja kuvaa, mitä vaikutuksia niillä voisi olla yrityksen arkeen ja asiakkaisiin. Lisäksi opiskelija ehdottaa konkreettisia keinoja riskien hallintaan. Tavoitteena on ymmärtää, että onnistunut järjestelmäuudistus ei ole vain tekninen projekti, vaan siihen liittyy laaja-alainen riskienhallinta.
-
Uuden järjestelmän hankintatarve
Tässä tehtävässä opiskelija pohtii, milloin case-yrityksessä olisi järkevää hankkia uusi tietojärjestelmä, kuten CRM, toiminnanohjaus tai verkkokauppa. Hän kuvaa nykytilanteen haasteet, määrittelee lyhyesti, mitä uudelta järjestelmältä vaaditaan, ja perustelee investoinnin hyödyt liiketoiminnan kannalta. Tavoitteena on harjoitella ajattelua, jossa tietojärjestelmä nähdään välineenä liiketoiminnan kehittämiseen – ei pelkkänä teknisenä hankintana.
-
Integrointitarpeiden tunnistaminen
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen tietojärjestelmiä integraatioiden näkökulmasta. Hän tunnistaa 3–5 tilannetta, joissa järjestelmien välinen automaattinen tiedonsiirto olisi tärkeää, ja pohtii, mitä hyötyä integraatioista syntyy. Lisäksi opiskelija kuvaa esimerkkiprosessin, jossa tieto kulkee järjestelmästä toiseen, ja osoittaa, miten integraatiot tekevät yrityksen toiminnasta sujuvampaa ja asiakaskokemuksesta parempaa.
-
Case-yrityksen järjestelmäkartta
Tässä tehtävässä opiskelija rakentaa case-yritykselle järjestelmäkartan: hän tunnistaa keskeiset tietojärjestelmät, piirtää niistä kokonaiskuvan ja kuvaa järjestelmien roolit. Lisäksi opiskelija analysoi tärkeimmät datavirrat järjestelmien välillä ja pohtii, miksi ne ovat tärkeitä yrityksen arjen toiminnalle. Tavoitteena on ymmärtää, miten eri tietojärjestelmät muodostavat toimivan (tai kehitettävän) kokonaisuuden.
-
Palkitsemisen ja motivoinnin malli
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee case-yritykselle palkitsemisen ja motivoinnin mallin. Hän pohtii, mitä yritys haluaa palkitsemisella saavuttaa, millaisia rahallisia ja ei-rahallisia keinoja voidaan käyttää ja miten ne tukevat yrityksen strategiaa. Lopuksi opiskelija arvioi mallin vahvuuksia ja mahdollisia haasteita. Tavoitteena on ymmärtää, että hyvä palkitsemismalli ohjaa arjen toimintaa samaan suuntaan kuin yrityksen strategiset tavoitteet.
-
Työhyvinvoinnin haasteen analyysi
Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yrityksestä yhden työhyvinvointiin liittyvän haasteen, kuten kuormituksen, vuorotyön tai etätyöhön liittyvät ongelmat. Hän pohtii, mistä haaste johtuu, mitä seurauksia sillä on työntekijöille, tiimille ja yritykselle, ja ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan työhyvinvointia johtamisen näkökulmasta ja löytämään siihen ratkaisuja.
-
Osaamisen kehittämissuunnitelma
Opiskelija valitsee case-yrityksestä yhden kriittisen osaamisalueen ja laatii sille kehittämissuunnitelman. Suunnitelmassa määritellään, mitä halutaan parantaa, ketä kehittäminen koskee, millä keinoilla osaamista vahvistetaan ja missä ajassa muutos on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi opiskelija pohtii, miten nähdään käytännössä, onko osaaminen kehittynyt ja tukeeko se paremmin yrityksen liiketoimintaa.
-
Henkilöstöstrategian luonnos
Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle henkilöstöstrategian luonnoksen. Hän pohtii, millaista osaamista yritys tarvitsee, miten oikeat ihmiset löydetään ja pidetään, miten arjessa opitaan ja kehitytään sekä miten henkilöstön hyvinvointia tuetaan. Lopuksi opiskelija valitsee kolme konkreettista kehitystoimea ja perustelee, miksi juuri ne ovat tärkeitä case-yrityksen tulevaisuuden kannalta.
-
Muutoksen onnistumisen mittarit
Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yrityksestä yhden muutostilanteen ja määrittelee 4–6 mittaria, joilla muutoksen onnistumista voidaan seurata. Mittareissa yhdistetään sekä kovia lukuja että pehmeämpää palautetietoa. Opiskelija pohtii, miten mittareita mitataan käytännössä ja miten tuloksia voidaan hyödyntää muutoksen johtamisessa ja jatkokehittämisessä.
-
Sidosryhmien analyysi muutoksessa
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen muutostilannetta sidosryhmien näkökulmasta. Hän tunnistaa tärkeimmät sidosryhmät, arvioi niiden suhtautumista ja vaikutusvaltaa sekä pohtii, millaisia riskejä syntyy, jos tukea ei saada. Lopuksi opiskelija laatii ehdotuksen siitä, miten eri sidosryhmiä tulisi osallistaa muutokseen niin, että muutos toteutuu mahdollisimman sujuvasti ja kestävällä tavalla.
-
Muutosviestintäsuunnitelma
Tässä tehtävässä opiskelija tekee case-yrityksen muutostilanteeseen muutosviestinnän suunnitelman. Hän valitsee muutoksen, miettii keille siitä pitää viestiä, mitä kanavia käytetään, mitkä ovat tärkeimmät pääviestit ja milloin viestintä toteutetaan. Tehtävä auttaa hahmottamaan, miten suunnitelmallinen viestintä tukee muutoksen läpivientiä ja vähentää epävarmuutta.
-
Muutostilanteen kuvaus
Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yritykseen sopivan muutostilanteen, kuten kasvun, digitalisoinnin tai organisaatiomuutoksen. Hän kuvaa muutoksen, tunnistaa siihen liittyvät haasteet ja pohtii, keihin muutos erityisesti vaikuttaa ja millä tavalla. Tehtävän avulla harjoitellaan muutoksen tarkastelua sekä liiketoiminnan että ihmisten näkökulmasta.
-
Strategian jalkautussuunnitelma
Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle strategian jalkautussuunnitelman. Hän tiivistää strategian ytimen ja suunnittelee, miten siitä viestitään, millaisia tavoitteita ja rutiineja eri organisaatiotasoilla tarvitaan ja miten etenemistä seurataan. Lopuksi opiskelija kokoaa listan konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla strategia muuttuu puheesta arjen käytännöiksi.
-
Strategisten vaihtoehtojen vertailu
Tässä tehtävässä opiskelija määrittelee case-yritykselle kaksi erilaista strategiavaihtoehtoa, kuten kasvu vs. kannattavuus tai kotimaa vs. kansainvälistyminen. Hän pohtii kummankin vaihtoehdon hyötyjä ja riskejä, vertailee niitä keskenään ja tekee lopuksi suosituksen siitä, kumpaa strategiaa yrityksen kannattaisi seurata. Tehtävä harjoittaa strategista ajattelua ja kykyä punnita eri vaihtoehtojen vaikutuksia yrityksen tulevaisuuteen.
-
Tavoitteet ja mittarit
Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle 3–5 strategista tavoitetta ja niille mittarit. Mittareissa hyödynnetään esim. OKR- tai BSC-ajattelua. Opiskelija perustelee, miksi juuri nämä mittarit ovat tärkeitä ja pohtii, miten niitä seurataan käytännössä. Tehtävä harjoittaa strategisten tavoitteiden asettamista ja niiden kytkemistä mitattaviin tunnuslukuihin.
-
Strateginen SWOT-analyysi
Tässä tehtävässä opiskelija tekee case-yritykselle strategisen SWOT-analyysin ja tarkastelee sen avulla yrityksen tilannetta sekä sisältä että ulkoa. SWOTista johdetaan kolme keskeistä strategista johtopäätöstä, jotka kertovat, mihin suuntaan yrityksen kannattaa tulevaisuudessa lähteä – mitä vahvuuksia hyödyntää, mitä heikkouksia korjata, mitä mahdollisuuksia tavoitella ja mihin uhkiin varautua.
-
Vastuullisuudesta viestiminen
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee, miten case-yritys voisi kertoa vastuullisuudestaan uskottavasti ja läpinäkyvästi. Hän analysoi lyhyesti yrityksen lähtötilannetta ja sen kohderyhmiä, määrittelee rehellisen vastuullisuusviestinnän periaatteita ja valitsee sopivan viestintäkanavan. Opiskelija laatii esimerkkiviestin tai kampanjaidean, jossa konkretisoidaan yrityksen teot ja tulevat askeleet ilman liioittelua. Tehtävä auttaa ymmärtämään, miten vastuullisuudesta viestiminen vaikuttaa sidosryhmien luottamukseen ja yrityksen maineeseen.
-
Sidosryhmien odotusten analyysi
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yritystä eri sidosryhmien – asiakkaiden, henkilöstön, omistajien ja viranomaisten – näkökulmasta. Hän analysoi, mitä nämä sidosryhmät odottavat yrityksen vastuullisuudelta ja arvioi, missä määrin odotukset täyttyvät case-kuvauksen perusteella. Lisäksi opiskelija tunnistaa mahdollisia ristiriitoja ja riskejä sekä ehdottaa konkreettisia parannustoimia. Tehtävän tarkoituksena on syventää ymmärrystä siitä, miten vastuullinen johtaminen kytkeytyy sidosryhmäsuhteisiin ja yrityksen maineeseen.
-
ESG-tavoitteiden asettaminen
Tässä tehtävässä opiskelija analysoi case-yrityksen vastuullisuutta ESG-näkökulmasta ja asettaa yritykselle 3–5 konkreettista tavoitetta. Hän suunnittelee kullekin tavoitteelle mittarit, joiden avulla etenemistä voidaan seurata, ja arvioi tavoitteiden realistisuutta sekä liiketoiminnallista vaikuttavuutta. Tehtävän avulla opiskelija oppii viemään vastuullisuusajattelun käytännön tasolle ja kytkemään sen johdon päätöksentekoon. Samalla vahvistuu ymmärrys siitä, miten ESG-tavoitteet voidaan muuttaa mitattaviksi ja toteutettaviksi toimenpiteiksi osana yrityksen arkea.
-
Vastuullisuuden osa-alueiden kartoitus
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yritystä vastuullisen johtamisen näkökulmasta. Hän pohtii, mitä ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu tarkoittavat juuri tälle yritykselle, tekee lyhyen tilannekuvan ja nimeää tärkeimpiä kehityskohteita. Tavoitteena on oppia hahmottamaan vastuullisuus osana yrityksen arkea ja johtamista, ei erillisenä “lisätehtävänä”.
-
Liikeidean kehittäminen
Tässä tehtävässä opiskelija kehittää case-yrityksen liikeideaa lisäämällä siihen yhden uuden piirteen, joka liittyy palveluun, hinnoitteluun, kohderyhmään tai kanavaan. Hän perustelee muutoksen ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta ja arvioi, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä muutos tuo yritykselle. Tehtävä auttaa ymmärtämään, miten liikeideaa voidaan kehittää vaiheittain ja miten pieneltäkin tuntuva muutos vaikuttaa sekä asiakaskokemukseen että yrityksen liiketoimintaan.
-
Erottuvuuden analyysi
Tässä tehtävässä opiskelija vertailee case-yrityksen liikeideaa kahden kilpailijan liikeideoihin. Hän kuvaa lyhyesti kaikkien kolmen toimijan toimintaa, tunnistaa 3–5 tekijää, joissa case-yritys erottuu, ja arvioi näiden erojen kestävyyttä. Lopuksi opiskelija tiivistää johtopäätökset siitä, mikä voisi olla case-yrityksen tärkein kilpailuetu ja mihin sen kannattaisi panostaa. Tehtävä tukee kykyä analysoida markkinoita ja hahmottaa, mistä yrityksen todellinen erottuvuus syntyy.
-
Arvolupauksen muotoilu
Tässä tehtävässä opiskelija muotoilee case-yritykselle arvolupauksen yhdelle valitulle kohderyhmälle. Hän analysoi kohderyhmän tarpeita, tunnistaa case-yrityksen vahvuuksia ja tiivistää ne 1–2 lauseen arvolupaukseksi. Lisäksi opiskelija perustelee, miksi arvolupaus on uskottava ja kilpailijoista erottuva. Tehtävä kehittää kykyä jäsentää yrityksen tarjoama arvo asiakkaan näkökulmasta ja viestiä se tiiviisti.
-
Liikeidean ytimen tiivistys
Tässä tehtävässä opiskelija tiivistää valitun case-yrityksen liikeidean neljään elementtiin: asiakas, ongelma, ratkaisu ja ansaintamalli. Hän analysoi, kenelle yritys myy, mitä ongelmaa se ratkaisee, millä tavoin se sen tekee ja miten se ansaitsee rahaa. Lopputuloksena syntyy yhden sivun selkeä liikeideakuvaus, jota voisi käyttää esimerkiksi yritysesittelyssä tai liiketoimintasuunnitelman tiivistelmänä. Tehtävä kehittää opiskelijan kykyä hahmottaa nopeasti yrityksen toiminnan ydin ja esittää se ymmärrettävästi muille.
-
Tavoitearkkitehtuurin suuntaviivat
Tässä tehtävässä opiskelija hahmottelee case-yritykselle tavoitearkkitehtuurin 3–5 vuoden päähän. Hän kuvaa ensin lyhyesti nykytilan ja sen jälkeen, millainen asiakaspolku, keskeiset prosessit ja järjestelmät voisivat olla tavoitetilassa. Opiskelija arvioi muutoksen hyötyjä ja haasteita sekä tiivistää suuntaviivat, joiden varaan yritys voisi rakentaa kehittämisohjelmaansa. Tehtävä tukee kykyä ajatella liiketoimintaa ja järjestelmiä kokonaisuutena, ei erillisinä osa-alueina.
-
Pullonkaulojen tunnistaminen
Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yrityksestä yhden prosessin ja kuvaa sen päävaiheet. Hän tunnistaa prosessista 2–3 pullonkaulaa tai riskiä ja arvioi, miksi ne hidastavat työtä tai heikentävät asiakaskokemusta. Lisäksi opiskelija ehdottaa käytännöllisiä keinoja, joilla ongelmia voitaisiin poistaa tai lieventää. Tehtävä kehittää kykyä tarkastella prosesseja kriittisesti ja löytää niistä konkreettisia kehityskohteita liiketoiminta-arkkitehtuurin näkökulmasta.
-
Prosessikartan laatiminen
Tässä tehtävässä opiskelija kuvaa yhden case-yrityksen ydintoiminnon prosessina alusta loppuun. Hän tunnistaa prosessin vaiheet, nimeää niistä vastaavat roolit ja kirjaa vaiheissa käytettävät järjestelmät ja työkalut. Prosessista muodostetaan yksinkertainen prosessikartta, jota analysoidaan asiakkaan näkökulmasta: missä vaiheissa arvoa syntyy ja missä on eniten kehittämisen mahdollisuuksia. Tehtävä auttaa hahmottamaan liiketoiminnan arkea prosesseina ja tukee liiketoiminta-arkkitehtuurin perusajattelun ymmärtämistä.
-
Toimintalogiikan kuvaus
Tässä tehtävässä opiskelija kuvaa case-yrityksen toimintalogiikan joko palvelupolkuna tai arvoketjuna. Hän tunnistaa prosessin keskeiset vaiheet ja pohtii, missä kohdissa asiakkaalle syntyy eniten arvoa. Lisäksi opiskelija etsii prosessista kehityskohteita ja ehdottaa parannuksia asiakasnäkökulmasta. Tehtävä vahvistaa ymmärrystä siitä, miten yrityksen arki ja prosessit rakentuvat ja missä kohtaa niistä muodostuu asiakkaalle todellista hyötyä.
-
Kasvusuunnitelman pääkohdat
Tässä tehtävässä opiskelija luonnostelee case-yritykselle yksinkertaisen kasvusuunnitelman. Hän kuvaa nykytilan, määrittelee kasvutavoitteet, valitsee tärkeimmät kohderyhmät ja suunnittelee keskeiset toimenpiteet, resurssit sekä aikataulun virstanpylväineen. Lopputuloksena syntyy yhden sivun tiivistelmä, jota voisi käyttää yrityksen sisäisenä kasvun “suuntaviivana”. Tehtävä kehittää kykyä tarkastella yrityksen kasvua kokonaisuutena ja jäsentää se konkreettisiksi askeliksi.
-
Riskien kartoitus
Tässä tehtävässä opiskelija kartoittaa case-yrityksen riskejä eri näkökulmista: operatiiviset, taloudelliset, markkina- ja henkilöriskit. Hän valitsee viisi keskeistä riskiä, arvioi niiden vakavuutta ja todennäköisyyttä sekä ehdottaa käytännön keinoja riskien lieventämiseen. Lopuksi opiskelija priorisoi riskit tärkeysjärjestykseen ja perustelee valintansa. Tehtävä kehittää kykyä arvioida yrityksen riskitasoa ja tukea johdon päätöksentekoa riskien hallinnassa.
-
Kumppanit ja verkostot
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen kumppaneita ja toimittajia sekä heidän roolejaan liiketoiminnassa. Hän tunnistaa tärkeimmät yhteistyötahot, arvioi heidän merkitystään ja pohtii kumppanuuksien vahvuuksia ja riskejä. Lisäksi opiskelija ehdottaa keinoja, joilla suhteita voisi syventää tai monipuolistaa. Tehtävä auttaa ymmärtämään, miten verkostot ja kumppanuudet vaikuttavat yrityksen arkeen, kilpailukykyyn ja kykyyn palvella asiakkaita.
-
Yritysrakenteen ja yritysmuodon analyysi
Tässä tehtävässä opiskelija analysoi case-yrityksen yritysmuotoa ja omistusrakennetta. Hän tunnistaa omistajat, roolit ja vastuut sekä arvioi, millaisia hyötyjä ja haittoja valittu yritysmuoto tuo yrityksen toimintaan ja omistajille. Lopuksi opiskelija pohtii, miten hyvin nykyinen rakenne tukee yrityksen tavoitteita ja millaisissa tilanteissa muutoksia voisi olla tarpeen tehdä. Tehtävä vahvistaa ymmärrystä siitä, miten yritysmuoto, omistus ja vastuut kytkeytyvät liiketoiminnan arkeen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen.
-
Osakassopimus
Osakassopimuksen laatimisen harjoittelu
-
Asiakaspalautteen kerääminen
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee case-yritykselle tavan kerätä ja hyödyntää asiakaspalautetta. Hän valitsee palautteenkeruumenetelmän, laatii kysymykset, kuvaa käytännön toteutuksen ja pohtii, miten vastaukset analysoidaan. Lopuksi opiskelija esittää, miten palautteen tulokset viedään käytännön kehittämistoimiksi. Tehtävä syventää ymmärrystä siitä, miten systemaattinen asiakaspalaute tukee markkinointia, palvelun laadun seurantaa ja jatkuvaa parantamista.
-
Tarpeiden ja hyötyjen kartoitus
Tässä tehtävässä opiskelija kartoittaa case-yrityksen asiakkaan tärkeimmät tarpeet ja palvelusta odotetut hyödyt. Hän kuvaa valitun asiakastyypin tilanteen, listaa keskeiset tarpeet ja liittää jokaiseen konkreettisen ratkaisun tai kehitysehdotuksen. Lopuksi opiskelija priorisoi tärkeimmät tarpeet ja tiivistää johtopäätökset. Tehtävä syventää asiakasymmärrystä ja tukee asiakaslähtöistä markkinoinnin ja palvelun suunnittelua.
-
Asiakaspolun kuvaus
Tässä tehtävässä opiskelija kuvaa case-yrityksen asiakkaan ostopolun vaiheittain heräämisestä suositteluun. Hän tarkastelee joka vaiheessa, mitä asiakas ajattelee, tuntee ja tekee, ja kokoaa tiedot yksinkertaiseksi asiakaspoluksi. Lopuksi opiskelija tunnistaa asiakaspolun kriittiset kohdat ja pohtii, miten case-yritys voisi parantaa asiakkaan kokemusta näissä vaiheissa. Tehtävä tukee asiakasymmärryksen syventämistä ja auttaa näkemään markkinoinnin ja myynnin asiakkaan näkökulmasta.
-
Ostopersonan rakentaminen
Tässä tehtävässä opiskelija rakentaa case-yritykselle yhden ostopersonan, joka kuvaa tyypillistä asiakasta tai ostajaa. Hän hyödyntää case-kuvausta ja tekee siihen sopivia oletuksia asiakkaan taustasta, tavoitteista, haasteista ja ostokriteereistä. Lopputuloksena syntyy käytännöllinen yhden sivun ostopersonakuvaus, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnin ja myynnin suunnittelussa. Tehtävä kehittää asiakasymmärrystä ja auttaa näkemään yrityksen tarjoaman asiakkaan silmin.
-
Viestintäkalenterin luonnos
Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle 1–3 kuukauden mittaisen viestintäkalenterin. Hän määrittelee viestinnän päätavoitteen, valitsee tarkasteltavat kanavat, päättää julkaisutiheyden ja suunnittelee viikkotasoiset teemat. Lisäksi opiskelija sopii vastuuhenkilöt ja kokoaa tiedot selkeäksi tekstimuotoiseksi kalenteriksi. Tehtävä kehittää kykyä suunnitella integroitua markkinointiviestintää etukäteen ja varmistaa, että viestintä on suunnitelmallista eikä satunnaista.
-
Ydinviestin sovittaminen kanaviin
Tässä tehtävässä opiskelija muotoilee case-yritykselle yhden ydinviestin ja sovittaa sen kolmeen eri viestintäkanavaan, kuten some-päivitykseen, uutiskirjeeseen ja verkkosivun tekstiin. Hän pohtii, mitä asioita korostetaan missäkin kanavassa ja miksi, sekä miten viesti pysyy yhtenäisenä kanavasta toiseen. Lopuksi opiskelija perustelee valintansa ja tiivistää keskeiset opit. Tehtävä vahvistaa käytännön ymmärrystä siitä, miten integroidussa markkinointiviestinnässä sama ydinviesti mukautuu eri kanaviin ilman, että sen sisältö hajoaa.
-
Monikanavainen kampanjaehdotus
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee case-yritykselle monikanavaisen kampanjan, joka hyödyntää vähintään kolmea viestintäkanavaa. Hän määrittelee kampanjan tavoitteen, kohderyhmän ja ydinviestin, valitsee sopivat kanavat ja kuvaa kullekin konkreettiset toimenpiteet sekä aikataulun. Lisäksi opiskelija pohtii, miten kanavat tukevat toisiaan ja millä mittareilla kampanjan onnistumista seurataan. Tehtävä vahvistaa ymmärrystä integroidusta markkinointiviestinnästä käytännön case-esimerkin avulla.
-
Nykyisen viestinnän kanavakartta
Tässä tehtävässä opiskelija selvittää, mitä viestintäkanavia case-yritys käyttää, ja kokoaa niistä yksinkertaisen kanavakartan. Hän tarkastelee kanavien rooleja asiakaspolulla sekä arvioi, kuinka yhtenäinen viestintä on ja miten hyvin kanavat tukevat toisiaan. Lopuksi opiskelija esittää kehitysehdotuksia kanavayhteistyön parantamiseksi. Tehtävä auttaa ymmärtämään integroidun markkinointiviestinnän perusajatusta käytännön case-yrityksen kautta.
-
Markkinoinnin organisointi
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee, miten case-yrityksen markkinointi kannattaa organisoida. Hän määrittelee keskeiset roolit ja vastuut, pohtii mitkä tehtävät tehdään inhouse ja mitkä ulkoistetaan, ja kuvaa käytännön työnjaon. Lisäksi opiskelija suunnittelee, miten markkinointi ja myynti tekevät yhteistyötä tavoitteiden, liidien ja asiakasviestinnän suhteen. Tehtävä auttaa hahmottamaan markkinoinnin organisointia osana yrityksen kokonaisjohtamista.
-
Budjetin karkea jako
Tässä tehtävässä opiskelija jakaa case-yritykselle kuvitteellisen, esimerkiksi 10 000 euron markkinointibudjetin eri kanaviin ja toimenpiteisiin. Hän valitsee tärkeimmät kanavat, määrittelee niille rahalliset panostukset ja perustelee, miksi resurssit kannattaa kohdentaa juuri näin. Lopuksi opiskelija tarkastelee, miten budjetti tukee yrityksen tunnettuus-, harkinta- ja myyntitavoitteita ja laatii lyhyen suosituksen johdolle. Tehtävä kehittää käytännön ymmärrystä markkinointibudjetin suunnittelusta ja priorisoinnista.
-
Markkinoinnin tavoitteet ja mittarit
Tässä tehtävässä opiskelija määrittelee case-yritykselle 3–5 konkreettista markkinointitavoitetta ja valitsee niille sopivat mittarit. Tavoitteet jaotellaan tunnettuus-, harkinta- ja myyntitavoitteisiin, jolloin opiskelija hahmottaa asiakkaan etenemisen tietoisuudesta ostoon. Lopuksi tavoitteet kootaan “tavoitepoluksi” ja tehdään lyhyt suositus siitä, mihin tavoitteisiin yrityksen kannattaa panostaa. Tehtävä kehittää kykyä asettaa mitattavia markkinointitavoitteita ja kytkeä ne yrityksen käytännön seurantaan.
-
Markkinointisuunnitelman runko
Tässä tehtävässä opiskelija rakentaa case-yritykselle markkinointisuunnitelman rungon, joka sisältää tilanneanalyysin, tavoitteet, kohderyhmät, markkinoinnin keinot ja mittarit. Hän täyttää rungon lyhyesti case-kuvauksen pohjalta ja pohtii, miten eri osat liittyvät toisiinsa. Tehtävä auttaa hahmottamaan markkinointisuunnitelmaa kokonaisuutena ja harjoittaa jäsennellyn, tavoitteisiin sidotun markkinoinnin suunnittelua.
-
Myyntiä tukevat työkalut ja data
Tässä tehtävässä opiskelija kartoittaa, millaisia työkaluja ja dataa case-yritys voisi hyödyntää myynnin tukena. Hän listaa keskeiset järjestelmät ja mittarit, määrittelee, mitä tietoa myynnistä kannattaa kerätä ja miten sitä seurataan. Lisäksi opiskelija pohtii, miten myynnin esihenkilö käyttää raportteja ja analytiikkaa myyntitiimin johtamiseen ja päätösten tekemiseen. Tehtävä kehittää ymmärrystä myynnin ja datan välisestä yhteydestä sekä myynnin johtamisesta numeroiden avulla.
-
Myyntiorganisaation roolit
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee case-yritykselle yksinkertaisen myyntiorganisaation ja määrittelee sen keskeiset roolit ja vastuut. Hän tarkastelee, miten myynti tekee yhteistyötä muiden toimintojen, kuten markkinoinnin ja asiakaspalvelun kanssa, ja pohtii, millaista osaamista myyjät tarvitsevat. Tavoitteena on ymmärtää, miten myynti kannattaa organisoida käytännössä ja mitä se edellyttää ihmisiltä, jotka myyntityötä tekevät.
-
Myyntitavoitteiden asettaminen
Tässä tehtävässä opiskelija määrittelee case-yritykselle myyntitavoitteet myyntiputken eri vaiheisiin: liidit, tapaamiset, tarjoukset ja kaupat. Hän asettaa kullekin vaiheelle numeeriset tavoitteet, arvioi niiden keskinäistä suhteellisuutta ja pohtii, missä vaiheessa myyntiprosessia on eniten kehityspotentiaalia. Lisäksi opiskelija suunnittelee, miten tavoitteiden toteutumista seurataan käytännössä. Tehtävä kehittää kykyä johtaa myyntiä tavoitteiden ja seurantatiedon avulla.
-
Myyntiprosessin vaiheet
Tässä tehtävässä opiskelija jäsentää case-yrityksen myyntiprosessin vaiheittain ensimmäisestä kontaktista kaupan klousaukseen ja asiakassuhteen jälkihoitoon. Hän kuvaa, mitä kussakin vaiheessa tapahtuu, mitä myyjä tekee ja mitä asiakas tarvitsee, ja tunnistaa kriittisimmät vaiheet onnistumisen kannalta. Lopuksi opiskelija ehdottaa kehitystoimia ja pohtii, miten markkinointi voisi tukea myyntiä eri vaiheissa. Tehtävä auttaa ymmärtämään myyntiprosessia kokonaisuutena ja sen suurimpia onnistumisen paikkoja.
-
Eettiset linjaukset markkinoinnille
Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle 5–7 kohdan eettisen ohjeistuksen markkinointia varten. Hän pohtii yrityksen markkinointiympäristöä, tunnistaa tyypillisiä eettisiä riskejä ja muotoilee konkreettisia periaatteita, jotka ohjaavat läpinäkyvää ja rehellistä viestintää. Lisäksi opiskelija tarkastelee ohjeistuksen soveltamista käytännön tilanteissa ja arvioi, miten eettinen markkinointi tukee kestävää kulutusta ja yrityksen mainetta. Tehtävä auttaa yhdistämään vastuullisuusajattelun osaksi markkinoinnin suunnittelua ja johtamista.
-
Vastuullisuuskampanjan suunnittelu
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee case-yritykselle pienen vastuullisuuskampanjan, joka perustuu yrityksen todellisiin vastuullisuustekoihin. Hän valitsee ydinviestin, määrittelee kohderyhmän ja tavoitteet sekä suunnittelee kampanjan kanavat ja toimenpiteet. Lisäksi opiskelija pohtii, miten viestintä pidetään läpinäkyvänä ja vältetään greenwashing. Tehtävä vahvistaa osaamista vastuullisen markkinoinnin suunnittelussa ja kampanjoiden käytännön toteutuksen hahmottamisessa.
-
Greenwashing-riskien arviointi
Tässä tehtävässä opiskelija analysoi case-yrityksen markkinointia greenwashing-riskien näkökulmasta. Hän tunnistaa vastuullisuuteen liittyviä väitteitä, arvioi niiden konkreettisuutta ja uskottavuutta ja pohtii, missä kohdin viestintä voi olla liioiteltua tai epäselvää. Lisäksi opiskelija muotoilee riskialttiit väitteet uudelleen läpinäkyvämmiksi ja esittää suosituksia vastuullisuusviestinnän kehittämiseksi. Tehtävä syventää ymmärrystä vastuullisen markkinoinnin rajoista ja eettisistä haasteista.
-
Vastuullisuusteemat markkinoinnissa
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee, miten case-yritys viestii vastuullisuudestaan markkinoinnissa ja millaisia teemoja viesteissä korostuu. Hän nimeää esimerkkejä eri kanavista, analysoi niiden konkreettisuutta ja uskottavuutta sekä arvioi mahdollista greenwashing-riskiä. Lopuksi opiskelija tekee kehitysehdotuksia, joiden avulla yritys voisi kertoa vastuullisuudestaan avoimemmin ja vaikuttavammin. Tehtävä syventää ymmärrystä vastuullisen markkinoinnin sisällöstä, laadusta ja vaikutuksesta asiakkaisiin.
-
Datalaadun haasteet
Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen talousdatan laatua eri järjestelmien ja prosessien näkökulmasta. Hän tunnistaa tyypillisiä datalaadun haasteita, kuten puuttuvia tietoja, virheitä ja ristiriitoja järjestelmien välillä, ja pohtii niiden vaikutuksia raportointiin ja päätöksentekoon. Opiskelija laatii lisäksi listan parannustoimista, tiiviin toimintasuunnitelman ja ehdottaa tapaa seurata datalaadun kehittymistä. Tehtävä vahvistaa valmiuksia arvioida ja kehittää talousdatan luotettavuutta käytännön työssä.
-
Trendianalyysin harjoitus
Tässä tehtävässä opiskelija analysoi case-yrityksestä annettua, kuvitteellista 12 kuukauden myynti- tai kannattavuusdatasarjaa. Hän tunnistaa datasta tärkeimmät trendit, kausivaihtelut ja poikkeamat sekä pohtii, mistä muutokset voivat johtua yrityksen toiminnassa tai markkinaympäristössä. Lopuksi opiskelija tekee tiiviin yhteenvedon ja ehdottaa yhtä jatkoanalyysiä tai toimenpidettä. Tehtävä kehittää valmiuksia hyödyntää talousdataa käytännön päätöksenteossa.
-
Dashboard-konseptin luonnos
Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee case-yritykselle konseptin yksinkertaisesta talousdashboardista. Hän valitsee keskeiset talousmittarit, määrittelee niiden päivitystiheyden ja kuvaa, kenelle dashboard on tarkoitettu ja mihin päätöksiin se antaa tukea. Lisäksi opiskelija hahmottelee dashboardin rakenteen eli mitä tietoja näkyy pikatietona, graafeina ja listauksina. Tehtävä vahvistaa kykyä suunnitella tarkoituksenmukaista talousraportointia data-analytiikan periaatteita hyödyntäen.
-
Tunnuslukujen valinta
Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yritykselle viisi keskeistä talouden tunnuslukua, kuten liikevaihto, kate, kassavirta tai asiakashankinnan kustannus. Hän kuvaa lyhyesti, mitä kukin luku tarkoittaa, mistä tiedot saadaan ja miksi juuri nämä luvut ovat yrityksen kannalta tärkeitä seurata. Lisäksi opiskelija pohtii seurantatiheyttä, vastuuhenkilöitä ja kokoaa lyhyen “pikaoppaan” valituista tunnusluvuista. Tehtävä auttaa ymmärtämään, miten talouden tunnusluvut tukevat yrityksen arjen päätöksentekoa ja ohjausta.
-
Skenaariolaskelma
Tässä tehtävässä opiskelija tekee skenaariolaskelman siitä, miten hinnan tai myyntivolyymin muutos vaikuttaa case-yrityksen kannattavuuteen. Hän laatii lähtötilanteen peruslaskelman, määrittelee vähintään kaksi vaihtoehtoista skenaariota, laskee niille tulokset ja vertailee niitä. Tavoitteena on oppia näkemään, miten herkkä tulos on myynnin ja hinnan muutoksille ja mitä tämä merkitsee yrityksen johtamiselle.
-
Budjetointiharjoitus
Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle yksinkertaisen tulosbudjetin seuraavalle vuodelle. Hän arvioi myynnin ja kustannusten kehitystä, kokoaa luvut tulosbudjetiksi ja tulkitsee sen merkitystä yrityksen taloudelle. Lisäksi opiskelija pohtii budjetin epävarmuustekijöitä ja sitä, miten budjetin toteutumista voidaan seurata vuoden aikana. Tehtävä harjoittaa budjetointia käytännönläheisesti ja tukee taloudellisen ajattelun kehittymistä.
-
Kannattavuusvertailu
Tässä tehtävässä opiskelija vertailee kahden case-yrityksen tuotteen tai asiakassegmentin kannattavuutta. Hän laatii yksinkertaiset kannattavuuslaskelmat, tulkitsee eroja ja pohtii, mistä erot johtuvat. Laskelmien pohjalta opiskelija kirjoittaa suosituksen siitä, mihin kohteeseen yrityksen olisi järkevää panostaa ja millaisin toimin. Tehtävä kehittää kykyä yhdistää talouslukuja käytännön liiketoiminnan päätöksiin.
-
Kustannuslaskentamalli
Tässä tehtävässä opiskelija rakentaa case-yritykselle yksinkertaisen kustannuslaskentamallin yhdelle tuotteelle tai palvelulle. Hän listaa keskeiset kustannuserät, jakaa ne muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin ja kuvaa sanallisesti, miten kokonaiskustannus muodostuu. Lopuksi opiskelija pohtii mallin pohjalta hinnoittelua ja kannattavuutta sekä tiivistää tärkeimmät johtopäätökset. Tehtävä vahvistaa ymmärrystä kustannusrakenteesta ja sen vaikutuksesta yrityksen taloudelliseen tulokseen.
-
Tuloslaskelman ja taseen tulkinta
Tässä tehtävässä opiskelija tulkitsee case-yrityksen yksinkertaista tuloslaskelmaa ja tasetta. Hän tarkastelee kannattavuutta, taseen rakennetta ja maksuvalmiutta sekä nimeää viisi keskeistä havaintoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Havaintoja perustellaan lyhyesti ja lopuksi laaditaan tiivis johtotiivistelmä. Tehtävä harjoittaa tilinpäätöksen lukutaitoa ja taloudellisen kokonaiskuvan muodostamista käytännön case-esimerkin avulla.
-
Investointilaskelma
Tässä tehtävässä opiskelija tekee investointilaskelman case-yrityksen suunnittelemasta hankinnasta, kuten uudesta laitteesta, ohjelmistosta tai toimitilasta. Hän arvioi investoinnin hinnan, siitä syntyvät vuosittaiset säästöt ja lisätuotot sekä laskee takaisinmaksuajan. Lisäksi opiskelija pohtii investoinnin kannattavuutta ja siihen liittyviä riskejä ja laatii lyhyen suosituksen yrityksen johdolle. Tehtävä auttaa ymmärtämään investointipäätösten taloudellista perustelua käytännönläheisellä tavalla.
-
Rahoitusvaihtoehtojen kartoitus
Tässä tehtävässä opiskelija kartoittaa case-yrityksen rahoitusvaihtoehtoja, kuten oman pääoman lisäyksen, pankkilainan, julkisen takauksen, avustukset ja muut mahdolliset rahoitusmuodot. Hän kuvaa vaihtoehtojen perusidean ja arvioi kunkin hyödyt ja riskit yrityksen näkökulmasta. Lopuksi opiskelija vertailee vaihtoehtoja ja esittää perustellun suosituksen siitä, millainen rahoitusratkaisu sopisi case-yrityksen tilanteeseen parhaiten. Tehtävä vahvistaa rahoituksen perusymmärrystä ja käytännön päätöksenteon taitoja.