Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yrityksen digikanaville viisi keskeistä mittaria ja perustelee, miksi juuri nämä mittarit ovat tärkeitä. Opiskelija pohtii, miten mittareita seurataan käytännössä ja millaisia toimenpiteitä yrityksen tulisi tehdä, jos tulokset ovat hyviä tai heikkoja. Tavoitteena on ymmärtää, miten digikanavien mittaaminen tukee päätöksentekoa, asiakaskokemuksen kehittämistä ja myyntiä.

Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen digitaalisia kanavia ja pohtii, miten niitä voisi kehittää. Opiskelija valitsee case-kuvauksen pohjalta tärkeimmät kanavat ja ehdottaa niihin kolme konkreettista kehitystoimea, kuten uuden kanavan käyttöönottoa, sisältöjen parantamista tai automaation lisäämistä. Jokainen ehdotus perustellaan sen mukaan, miten se parantaa asiakaskokemusta tai tukee myyntiä.

Tässä tehtävässä opiskelija rakentaa itse case-yrityksen palvelupolun case-kuvauksen pohjalta. Ensin hän pohtii, millainen tyypillisen asiakkaan palvelupolku voisi olla ja missä kohdissa siinä on haasteita. Sen jälkeen opiskelija suunnittelee uuden, digitaalisia kanavia hyödyntävän palvelupolun, joka tekee asiakkaan matkasta sujuvamman ja tukee paremmin case-yrityksen liiketoimintaa.

Tässä tehtävässä pääset syventymään valitun case-yrityksen digitaalisiin palvelukanaviin. Tehtäväsi on ideoida ja analysoida, miten yrityksen asiakkaat käyttävät sen verkkosivustoja, sosiaalista mediaa, verkkokauppaa ja muita digitaalisia kanavia.

Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen järjestelmäuudistusta riskien näkökulmasta. Hän tunnistaa teknisiä, taloudellisia ja henkilöstöön liittyviä riskejä, ryhmittelee ne ja kuvaa, mitä vaikutuksia niillä voisi olla yrityksen arkeen ja asiakkaisiin. Lisäksi opiskelija ehdottaa konkreettisia keinoja riskien hallintaan. Tavoitteena on ymmärtää, että onnistunut järjestelmäuudistus ei ole vain tekninen projekti, vaan siihen liittyy laaja-alainen riskienhallinta.

Tässä tehtävässä opiskelija pohtii, milloin case-yrityksessä olisi järkevää hankkia uusi tietojärjestelmä, kuten CRM, toiminnanohjaus tai verkkokauppa. Hän kuvaa nykytilanteen haasteet, määrittelee lyhyesti, mitä uudelta järjestelmältä vaaditaan, ja perustelee investoinnin hyödyt liiketoiminnan kannalta. Tavoitteena on harjoitella ajattelua, jossa tietojärjestelmä nähdään välineenä liiketoiminnan kehittämiseen – ei pelkkänä teknisenä hankintana.

Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen tietojärjestelmiä integraatioiden näkökulmasta. Hän tunnistaa 3–5 tilannetta, joissa järjestelmien välinen automaattinen tiedonsiirto olisi tärkeää, ja pohtii, mitä hyötyä integraatioista syntyy. Lisäksi opiskelija kuvaa esimerkkiprosessin, jossa tieto kulkee järjestelmästä toiseen, ja osoittaa, miten integraatiot tekevät yrityksen toiminnasta sujuvampaa ja asiakaskokemuksesta parempaa.

Tässä tehtävässä opiskelija rakentaa case-yritykselle järjestelmäkartan: hän tunnistaa keskeiset tietojärjestelmät, piirtää niistä kokonaiskuvan ja kuvaa järjestelmien roolit. Lisäksi opiskelija analysoi tärkeimmät datavirrat järjestelmien välillä ja pohtii, miksi ne ovat tärkeitä yrityksen arjen toiminnalle. Tavoitteena on ymmärtää, miten eri tietojärjestelmät muodostavat toimivan (tai kehitettävän) kokonaisuuden.

Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee case-yritykselle palkitsemisen ja motivoinnin mallin. Hän pohtii, mitä yritys haluaa palkitsemisella saavuttaa, millaisia rahallisia ja ei-rahallisia keinoja voidaan käyttää ja miten ne tukevat yrityksen strategiaa. Lopuksi opiskelija arvioi mallin vahvuuksia ja mahdollisia haasteita. Tavoitteena on ymmärtää, että hyvä palkitsemismalli ohjaa arjen toimintaa samaan suuntaan kuin yrityksen strategiset tavoitteet.

Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yrityksestä yhden työhyvinvointiin liittyvän haasteen, kuten kuormituksen, vuorotyön tai etätyöhön liittyvät ongelmat. Hän pohtii, mistä haaste johtuu, mitä seurauksia sillä on työntekijöille, tiimille ja yritykselle, ja ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan työhyvinvointia johtamisen näkökulmasta ja löytämään siihen ratkaisuja.

Opiskelija valitsee case-yrityksestä yhden kriittisen osaamisalueen ja laatii sille kehittämissuunnitelman. Suunnitelmassa määritellään, mitä halutaan parantaa, ketä kehittäminen koskee, millä keinoilla osaamista vahvistetaan ja missä ajassa muutos on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi opiskelija pohtii, miten nähdään käytännössä, onko osaaminen kehittynyt ja tukeeko se paremmin yrityksen liiketoimintaa.

Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle henkilöstöstrategian luonnoksen. Hän pohtii, millaista osaamista yritys tarvitsee, miten oikeat ihmiset löydetään ja pidetään, miten arjessa opitaan ja kehitytään sekä miten henkilöstön hyvinvointia tuetaan. Lopuksi opiskelija valitsee kolme konkreettista kehitystoimea ja perustelee, miksi juuri ne ovat tärkeitä case-yrityksen tulevaisuuden kannalta.

Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yrityksestä yhden muutostilanteen ja määrittelee 4–6 mittaria, joilla muutoksen onnistumista voidaan seurata. Mittareissa yhdistetään sekä kovia lukuja että pehmeämpää palautetietoa. Opiskelija pohtii, miten mittareita mitataan käytännössä ja miten tuloksia voidaan hyödyntää muutoksen johtamisessa ja jatkokehittämisessä.

Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yrityksen muutostilannetta sidosryhmien näkökulmasta. Hän tunnistaa tärkeimmät sidosryhmät, arvioi niiden suhtautumista ja vaikutusvaltaa sekä pohtii, millaisia riskejä syntyy, jos tukea ei saada. Lopuksi opiskelija laatii ehdotuksen siitä, miten eri sidosryhmiä tulisi osallistaa muutokseen niin, että muutos toteutuu mahdollisimman sujuvasti ja kestävällä tavalla.

Tässä tehtävässä opiskelija tekee case-yrityksen muutostilanteeseen muutosviestinnän suunnitelman. Hän valitsee muutoksen, miettii keille siitä pitää viestiä, mitä kanavia käytetään, mitkä ovat tärkeimmät pääviestit ja milloin viestintä toteutetaan. Tehtävä auttaa hahmottamaan, miten suunnitelmallinen viestintä tukee muutoksen läpivientiä ja vähentää epävarmuutta.

Tässä tehtävässä opiskelija valitsee case-yritykseen sopivan muutostilanteen, kuten kasvun, digitalisoinnin tai organisaatiomuutoksen. Hän kuvaa muutoksen, tunnistaa siihen liittyvät haasteet ja pohtii, keihin muutos erityisesti vaikuttaa ja millä tavalla. Tehtävän avulla harjoitellaan muutoksen tarkastelua sekä liiketoiminnan että ihmisten näkökulmasta.

Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle strategian jalkautussuunnitelman. Hän tiivistää strategian ytimen ja suunnittelee, miten siitä viestitään, millaisia tavoitteita ja rutiineja eri organisaatiotasoilla tarvitaan ja miten etenemistä seurataan. Lopuksi opiskelija kokoaa listan konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla strategia muuttuu puheesta arjen käytännöiksi.

Tässä tehtävässä opiskelija määrittelee case-yritykselle kaksi erilaista strategiavaihtoehtoa, kuten kasvu vs. kannattavuus tai kotimaa vs. kansainvälistyminen. Hän pohtii kummankin vaihtoehdon hyötyjä ja riskejä, vertailee niitä keskenään ja tekee lopuksi suosituksen siitä, kumpaa strategiaa yrityksen kannattaisi seurata. Tehtävä harjoittaa strategista ajattelua ja kykyä punnita eri vaihtoehtojen vaikutuksia yrityksen tulevaisuuteen.

Tässä tehtävässä opiskelija laatii case-yritykselle 3–5 strategista tavoitetta ja niille mittarit. Mittareissa hyödynnetään esim. OKR- tai BSC-ajattelua. Opiskelija perustelee, miksi juuri nämä mittarit ovat tärkeitä ja pohtii, miten niitä seurataan käytännössä. Tehtävä harjoittaa strategisten tavoitteiden asettamista ja niiden kytkemistä mitattaviin tunnuslukuihin.

Tässä tehtävässä opiskelija tekee case-yritykselle strategisen SWOT-analyysin ja tarkastelee sen avulla yrityksen tilannetta sekä sisältä että ulkoa. SWOTista johdetaan kolme keskeistä strategista johtopäätöstä, jotka kertovat, mihin suuntaan yrityksen kannattaa tulevaisuudessa lähteä – mitä vahvuuksia hyödyntää, mitä heikkouksia korjata, mitä mahdollisuuksia tavoitella ja mihin uhkiin varautua.

Tässä tehtävässä opiskelija suunnittelee, miten case-yritys voisi kertoa vastuullisuudestaan uskottavasti ja läpinäkyvästi. Hän analysoi lyhyesti yrityksen lähtötilannetta ja sen kohderyhmiä, määrittelee rehellisen vastuullisuusviestinnän periaatteita ja valitsee sopivan viestintäkanavan. Opiskelija laatii esimerkkiviestin tai kampanjaidean, jossa konkretisoidaan yrityksen teot ja tulevat askeleet ilman liioittelua. Tehtävä auttaa ymmärtämään, miten vastuullisuudesta viestiminen vaikuttaa sidosryhmien luottamukseen ja yrityksen maineeseen.

Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yritystä eri sidosryhmien – asiakkaiden, henkilöstön, omistajien ja viranomaisten – näkökulmasta. Hän analysoi, mitä nämä sidosryhmät odottavat yrityksen vastuullisuudelta ja arvioi, missä määrin odotukset täyttyvät case-kuvauksen perusteella. Lisäksi opiskelija tunnistaa mahdollisia ristiriitoja ja riskejä sekä ehdottaa konkreettisia parannustoimia. Tehtävän tarkoituksena on syventää ymmärrystä siitä, miten vastuullinen johtaminen kytkeytyy sidosryhmäsuhteisiin ja yrityksen maineeseen.

Tässä tehtävässä opiskelija analysoi case-yrityksen vastuullisuutta ESG-näkökulmasta ja asettaa yritykselle 3–5 konkreettista tavoitetta. Hän suunnittelee kullekin tavoitteelle mittarit, joiden avulla etenemistä voidaan seurata, ja arvioi tavoitteiden realistisuutta sekä liiketoiminnallista vaikuttavuutta. Tehtävän avulla opiskelija oppii viemään vastuullisuusajattelun käytännön tasolle ja kytkemään sen johdon päätöksentekoon. Samalla vahvistuu ymmärrys siitä, miten ESG-tavoitteet voidaan muuttaa mitattaviksi ja toteutettaviksi toimenpiteiksi osana yrityksen arkea.

Tässä tehtävässä opiskelija tarkastelee case-yritystä vastuullisen johtamisen näkökulmasta. Hän pohtii, mitä ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu tarkoittavat juuri tälle yritykselle, tekee lyhyen tilannekuvan ja nimeää tärkeimpiä kehityskohteita. Tavoitteena on oppia hahmottamaan vastuullisuus osana yrityksen arkea ja johtamista, ei erillisenä “lisätehtävänä”.

Ydin tiivistelmä + SWOT + johtopäätökset.

Osakassopimuksen laatimisen harjoittelu

Tässä tehtävässä suunnittelet ostopersoonia valitulle case-yritykselle, joka toimii kilpailukykyisellä alalla. Ostopersoonat auttavat ymmärtämään asiakaskuntaa ja kehittämään markkinointistrategioita. Työskentelet case-yrityksen kontekstissa ja käytät yrityksen tarjoamia tietoja ja resursseja.

Tässä tehtävässä rakennat markkinointisuunnitelman valitulle case-yritykselle, joka on erikoistunut ekologisiin tuotteisiin. Suunnitelman tulee sisältää selkeät tavoitteet ja strategiat, jotka tukevat yrityksen kasvua ja näkyvyyttä markkinoilla.

Asiakkaan ostopolun suunnittelu valitulle caselle.